Leskenlehti

 Leskenlehti (Tussilago farfara) on asterikasveihin kuuluva monivuotinen, matalakasvuinen kasvi.

Alakunta:

Putkilokasvit

Alakaari:

Koppisiemenise

Kaari:

Siemenkasvit

Luokka:

Kaksisirkkaiset

Heimo: Mykerökukkaiset

Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Kukintoverso kehittyy keväällä ennen lehtiä. Juurakko pitkä, haarova, suomuinen.

Korkeus: Kukintoverso 5–30 cm, hedelmävaiheessa pitenevä. Varsi haaraton, huopakarvainen, suurisuomuinen.

Kukinta: (Maalis–)huhti–kesäkuu.

Kukka: Kukat muodostavat n. 1,5 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön kukat kirkkaankeltaisia, laitakukat emikukkia, monena rivinä, kielimäisiä.

Lähteet: LuantoPortti ja wikipedia

Kuva otettu 3.5.2017 Pirkkalassa

Sinivuokko

                                                      Sinivuokko


Sinivuokko sijoitetaan nykyään laajasti käsitettyyn Anemone-sukuun, samaan sukuun valkovuokon (Anemone nemorosa) kanssa, alkuperäisellä Linnén antamalla lajinimellä. 

Tieteellinen nimi: Hepatica nobilis.

Kunta: Kasvi, vuokko.

Ulkonäkö ja koko: Sinivuokko on monivuotinen, 10–15 senttimetriä korkeaksi kasvava ruohokasvi. Elomuodoltaan sinivuokko on puolipiilijä eli hemikryptofyytti. Sen juurakko on pystykasvuinen. Varsia on yhdestä seitsemään. Sinivuokon aluslehdet kasvavat ruusukkeena ja ne ovat nahkeat, väriltään tummanvihreät. Vuoden uudet lehdet aloittavat kasvun kukinnan päättyessä, ja kasvavat alkukesän ajan. 
    
Kuva on on otettu Kaupista.
    

Narsissi

Narsissi

Narsissit (Narcissus) ovat narsissikasvien heimon (Amaryllidaceae) suku. Ne ovat monivuotisia

sipulikasveja.

Kukat ovat yleensä väriltään keltaisia, valkoisia tai keltavalkoisia ja niissä on lisäteriötorvi.

Kaari: Siemenkasvit

Alakunta: Putkilokasvit

Luokka: Yksisirkkaiset

Kuvaus paikka: Tammerkosken/yläkoulun aidan vieressä

Lähde: wikipedia

4.5.2017

Herne

Herne (Pisum sativum) on hernekasvien heimoon kuuluva hyvän makuinen ruokakasvi.

Hernettä viljellään pellossa tai puutarhassa. Siitä voi syödä palkojen sisällä olevat pienet, pyöreät herneet ja lisäksi versot. Herneen versoja voi idättää myös sisätiloissa.

Hernekeitto on yksi suosituimpia kouluruokia. Kesällä tuoreita herneitä kannattaa ostaa Tammelantorilta.

Tämä herne versoo kotonani ikkunalaudalla.
Yleensä ne kasvatetaan siemenestä ulkona.

keltakannusruoho

Keltakannusruohon tieteellinen nimi on  Linaria vulgaris.

Keltakannusruoho kasvaa hiekkaisilla rannalla kallioilla tienvarsilla.
Suomessa keltakannusruoho on alkuperäislaji rannikoilla se on yleinen uustulokaskasvi.
Keltakannusruoho on keltainen kukka ja vihreä varsi. 
Keltakannusruoho kasvaa yleensä noin 20–70 cm korkeaksi.

Metsämänty

Perustietoa

Metsämänty (Pinus sylvertis) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu. Mäntyjä kasvaa Euroopassa ja Aasiassa.

Ulkonäkö

Männyn runko on ruskea ja männyssä on vihreät neulaset. Mänty kasvaa yleensä 15-30 metriä tai jopa 40 metriä korkeaksi.

Hyötykäyttö

- Männyn kuoren alla olevista jälsikerroksesta ja nilakerroksesta saa pettua josta tehdään pettujauhoa. Entisaikaan sitä käytettiin ruisjauhojen korvikkeena.

- Männyn neulasissa on paljon C-vitamiinia. Niistä voi tehdä teetä tai mehua.

- Männystä voi tehdä rohtoja esimerkiksi yskään.

Kuva otettu Kalevassa.

Päivänkakkara

Päivankakkaran tieteellinen nimi on Leucanthemum vulgare.
Päivänkakkara kasvaa noin 20–60 cm korkeaksi.
Päivänkakkararoita on koko Euroopassa.
Päivänkakkarat kasvaa kuivalla ja valoisilla paikoilla.

Keltavuokko

Keltavuokon tieteellinen nimi on anemone ranunculoides.

Keltavuokko kasvaa 10-30 senttimetriä pitkäksi. Se kasvaa savipohjaisilla lehtoniityillä. Keltavuokon kukat ovat keltaisia. Keltavuokot ovat havinaisia.

(Lähteet: Laine, Suomen Luonto-opas)

Kuva on otettu kotipihassa.

Käenkaali

Käenkaalin tieteellinen nimi on oxalis acetosella.

Käenkaali eli ketunleipä kasvaa 8-15 senttimetriä pitkäksi. Se kasvaa tuoreissa sekametsissä.
Käenkaalin kukat ovat valkoisia ja harvoin punertavia. Käenkaalin lehtiä voi syödä.
(Lähteet: Laine, Suomen Luonto-opas)

Kuva on otettu kotipihassa.

Koivu

Perustietoa

Koivu (Betula) on iso kasvisuku jossa on 120 lajia jotka ovat pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen lehtipuita. Suomessa esiintyviä koivulajeja ovat hieskoivu, rauduskoivu, vaivaiskoivu ja tunturikoivu. Koivusta tehdään paperia ja huonekaluja.

Ulkonäkö

Koivu on valkorunkoinen puu jossa on myös mustaa tuohta. Koivussa on vihreät lehdet. Parhaimmillaan esimerkiksi rauduskoivu voi kasvaa 27-30 metrin korkeuteen ja paksuudeltaan 40-50 senttiin.

Mielenkiintoista

- Rauduskoivu (Betula pendula) on Suomen kansallispuu.
- Koivunlehdissä on paljon C-vitamiinia. Niistä voi tehdä teetä tai salaattia.
- Koivu on yksi pääresursseista Minecraft-pelissä.

Kuva on otettu Kalevassa.

Isokevättähti

• 
  
• Korkeus: 5–15 cm.
• Isokevättähden tieteellinen nimi on Scilla luciliae.
• Kukinta aika on Huhti touko kesa kuu.
• Heimo parsakasvit-Asparagaceae.
• Sillä on siniset lehdet ja vihreä varsi.
• 
  

Ojakärsämö

Ojakärsämö

Kärsämön tieteellinen nimi on Achillea, joka on mykerökukkaisten kukkien suku ja siihen kuluu 115 lajeja.
Suomessa on yleiset kärsämö lait jotka ovat kukinnoltaan valkoisia tai vaaleita.

Ojakärsämö on 30–60 cm korkea.

Ojakärsämöä ja sen samanlaisia lajeja nähdään meilkein koko Euroopassa.

Ojakärsämöä on jo paljon käytetty koristena puutarhoissa myös Suomessa.

Voikukka on kuvattu tampereella

Tieteellinen nimi Taraxacum officinale.

 Usein rikkaruohona pidetty monivuotinen kasvi, joka leviää siementensä avulla.

Voikukan lehdet ovat noin 5–25 cm.

 Voikukkaa pidetään usein hyödyttömänä rikkaruohona, mutta esimerkiksi Kiinassa voikukkaa käytetään paljon yrttilääkinnässä.

VALKOAPILA

Valkoapila kuva on otettu Tampereella

Valkoapilan kukkavarret kasvavat noin 5-10 cm.
Valkoapilan tieteellinen nimi on Trifolium repens.

Trifolium repens kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, Pohjois Afrikassa ja Aasian länsiosissa.
Apilan kukkaa voi käyttää ravinnoksi joko kuivattuna tai sellaisena

Voikukka

Perustietoa

Voikukka (Taraxum offilance) on rikkaruohon maineen saanut monivuotinen kasvi, joka lisääntyy nopeasti siementensä avulla. Voikukka on myös erittäin sitkeä kasvi joka kasvaa miltei kaikkialla kuten asfaltin reunoissa.

Ulkonäkö

Voikukalla on kokonaan keltainen kukka joka muuttuu vähitellen kesän aikana valkoiseksi heikoksi kukaksi josta voi jopa puhaltaa terälehdet pois. (Tällä tavalla kasvin siemenet leviävät.) Voikukan varsi on vihreä kuten lehdetkin jotka kasvavat voikukan kaikilla sivuilla. 

Levinneisyys

Voikukka kasvaa lähes kaikkialla Suomessa.

Hyötykäyttö

Voikukkaa voi käyttää villan värjäykseen. Sen lehtiä voi käyttää myös ruokiin, esimerkiksi keittoihin, salaatteihin ja muhennoksiin. Kukista voi tehdä myös simaa, viiniä ja kaljaa.

Kuva on otettu Juhannuskylässä.

Valkovuokko

Valkovuokon tieteellinen nimi on anemone nemorosa.

Valkovuokko kasvaa 10-20 senttimetriä pitkäksi. Se kasvaa varsinkin lehdoissa ja rehevissä metsissä. Valkovuokon kukat ovat valkoiset, hieman vaaleanpunertavat. Sen lehdet ovat myrkyllisiä.
(Lähteet: Laine, Suomen Luonto-opas, Wikipedia)

Kuva on otettu 4.5.2017 kotipihassa.

Kevätesikko

Kevätesikon tieteellinen nimi on primula veris

Kevätesikko kasvaa 15-30 senttimetriä pitkäksi. Kevätesikko on myrkyllinen. Lehtivanan päässä on lukuisia keltaisia, nuokkuvia kukkia. Kevätesikon lehdet ovat pehmeät ja vähän karvaiset. Kevätesikko viihtyy parhaiten lehdossa. Kevätesikko on tosi yleinen Ahvenanmaalla.

(Lähteet: Laine, Suomen Luonto-opas, Wikipedia)

Kuva on otettu 4.5.2017 kotipihassa.

Voikukka

Voikukan tieteellinen nimi on suku taraxacum.

Voikukka voi kasvaa jopa 50 senttimetriseksi. Voikukka on ehkä Suomen yleisin kasvi. Voikukka on rikkaruoho, jota on vaikea kitkeä pois, koska sen juuret ovat tosi haaraiset. Voikukan kukka on keltainen. Voikukkia kasvaa monenlaisilla paikoilla esimerkiksi niityillä ja jopa kaupungissa talojen reunustoilla. Nuoria voikukan lehtiä voi syödä kuin salaattia.
(Lähteet: Laine, Suomen Luonto-opas, Wikipedia)

Kuva on otettu 4.5.2017 Tampellassa.