Se kasvaa 10-50 senttimetriä pitkäksi. Kanervan kukat on sinipunaisia. Kanerva kasvaa kangasmetsissä. Kanerva kasvaa kaikkialla Suomessa käsivartta lukuun ottamatta. Kanerva on varpu.
(Lähde: Laine, Suomen Luonto-opas)
Kuva on otettu Teiskossa.
keskiviikko 2. marraskuuta 2016
Kanerva
Kanervan tieteellinen nimi on calluna vulgaris.
Se kasvaa 10-50 senttimetriä pitkäksi. Kanervan kukat on sinipunaisia. Kanerva kasvaa kangasmetsissä. Kanerva kasvaa kaikkialla Suomessa käsivartta lukuun ottamatta. Kanerva on varpu.
(Lähde: Laine, Suomen Luonto-opas)
Kuva on otettu Teiskossa.
Se kasvaa 10-50 senttimetriä pitkäksi. Kanervan kukat on sinipunaisia. Kanerva kasvaa kangasmetsissä. Kanerva kasvaa kaikkialla Suomessa käsivartta lukuun ottamatta. Kanerva on varpu.
(Lähde: Laine, Suomen Luonto-opas)
Kuva on otettu Teiskossa.
sunnuntai 23. lokakuuta 2016
Syyshortensia
Tieetellinen nimi: Hydrangea paniculata 'Grandiflora'.
Kunta:kasvit, Plantae.
Alakunta: : putkilokasvit Tracheobionta.
Kaari:siemenkasvit Spermatophyta.
Alakaari: koppisiemiset Magnoliophytina.Lahko: Cornales.
Heimo: Hortensiakasvit Hydrangeaceae.
Luokka:Kaksisirkkaiset Magnoliopsida.
Laji: Japaninhortensia.
Lajike: 'Grandiflora'.
Suku: hortensia Hydrangea.
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya.
Kunta: Kasvit, Plantae.
Tietoa: Syyshortensia on pystykasvuinen pensas tai pikkupuu. Lehdet ovat 5–12 cm pitkät, soikeat ja hammaslaitaiset. Kukinto on 15–30 cm pitkä. Lähes kaikki kukat ovat neuvottomia. Väriltään ne ovat aluksi valkoisia, mutta muuttuvat myöhemmin punertaviksi ja lopulta ruskeiksi. Ne säilyvät pensaassa kiinni pitkälle talveen.Loppukesällä ja syksyllä kukkiva iso pensas viihtyy kalkitsemattomassa maassa ja kukkii jopa varjossa.Syyshortensia on uhkea myöhäissyksyllä kukkiva pensas tai rungollinen pikkupuu. Se sopii puutarhaan yksittäiskasviksi tai ryhmäpensaaksi. Syyshortensia kukkii elokuusta syyspakkasiin. Syyshortensia suosii syvämultaista ja hapahkoa maata.
Korkeus:2-3m.
Leveys 2-3 m.
Kasvupaikkka: Aurinko–varjo, tuore, runsasravinteinen, hapan ja hyvin vettä läpäisevä. Pensas kukkii runsaasti jopa varjossa, mutta siimeksessä kukinta on myöhäisempää kuin auringossa.
Taimiväli: 90 cm.
Leikkaus: Vuosittainen leikkaus keväällä tekee kukinnasta runsaan ja kukinnoista suuria. Koska hortensiat versovat niukasti vanhasta puusta, niitä ei pitäisi leikata alas kovin usein.
Lehdistö: Myöhään keväällä puhkeava, terve lehdistö. Syysväri yleensä keltainen.
Kukan väri: valkoinen.
Kasvu alusta: tuore, runsasmultainen, ravinteikas.
Lähteet: Wikipedia ja Suomalainen taimi
Otin kuvan: 10.9.2016 Lempäälän Kuljusta.
Voikukka
Tieteellinen nimi: Taraxacum officinale
Heimo: Asterikasvit, Mykerökukkaiset
Kuvaus: Voikukan lehdet ovat noin 5-25 senttimetriä pitkät jotka muodostavat tiheän ruusukkeen. Jokaisen varren pääss on halkaisialtan 2-5 cm oleva kirkaankeltainen kukinto, mykerö joka on
päivällä avoin ja sulkeutuu yön ajaksi.
Hyötykäyttö: Voikukkaa pidetään yleensä Länsimaissa rikkakasvina. Kiinassa sitä käytetään yrttilääkinnässä esimerkiksi kuumeen laskemiseen. Voikukka sisältää myös paljon vitamiineja,
kalsiumia, rautaa ja muita kivenäisaineita.
LÄHTEET: LuantoPortti ja wikipedia.
Kuva otettu 12.8.2016 Osmonpistossa
Vaahtera
Ulkonäkö ja ominaisuudet: Vaahteran hyviä tuntomerkkejä ovat suuret 3- tai 5-halkioiset lehdet.
Vaahtera kasvaa noin 10–20 metriä isoksi.
Levinäisyys: Vaahtera on lehtimetsäalueella ja havumetsäalueen usein tavattava puulaji.
Kasvupaikat: Vaahtera ei ole vaativa kasvualustan suhteen, mutta se ei viihdy niukkaravinteisessa
eikä märässä maassa.
Lähde: Wikipedia
12.8.2016 Osmonpuisto
Vaahtera kasvaa noin 10–20 metriä isoksi.
Levinäisyys: Vaahtera on lehtimetsäalueella ja havumetsäalueen usein tavattava puulaji.
Kasvupaikat: Vaahtera ei ole vaativa kasvualustan suhteen, mutta se ei viihdy niukkaravinteisessa
eikä märässä maassa.
Lähde: Wikipedia
12.8.2016 Osmonpuisto
sunnuntai 2. lokakuuta 2016
Vaahtera
Nimi: Vaahtera
Tieteellinen nimi: Acer platanoides
Heimo: Jalo puut
Tietoja: Vaahterat ovat kesävihantia, tavallisesti yksikotisia puita tai pensaita. Lehdet
kasvavat vastakkain. Lehtilapa on yleensä liuskainen. Kukinto on terttumainen huiskilo. Hedelmä on kaksilohkoinen lohkohedelmä. Lohkoissa on pitkä lenninsiipi.
Kuva on otettu Naistenlahdessa
Vaahtera
Nimi: Vaahtera
Tieteellinen nimi: Acer platanoides
Heimo: Jalo puut
Tietoja: Vaahterat ovat kesävihantia, tavallisesti yksikotisia puita tai pensaita. Lehdet
kasvavat vastakkain. Lehtilapa on yleensä liuskainen. Kukinto on terttumainen huiskilo. Hedelmä on kaksilohkoinen lohkohedelmä. Lohkoissa on pitkä lenninsiipi.
Kuva on otettu Naistenlahdessa
Pietaryrtti
Tieteellinen nimi: Tanacetum vulgare
Heimo: Asterikasvit
Koko: 20--120 cm
Tietoja: Pietaryrtti on asterikasveihin kuuluva monivuotinen ruoho. Se kasvaa alkuperäisenä Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa se on yleinen maan etelä- ja keskiosissa Oulun korkeudelle asti. Monin paikoin pietaryrttiä tavataan viljelyjäänteenä. Pohjois-Amerikkaan se on levinnyt viljelykasvien mukana
rikkaruohona.
kuva on otettu Naistenlahdessa
lauantai 10. syyskuuta 2016
Puna-apila
Tieteellinen nimi: Trifolium pratense
Kunta: Kasvit, Plantae
Koko:
Tavallisesti monivuotinen puna-apila kasvaa 15-60 cm korkeaksi.
Elinympäristö:
Puna-apila kasvaa koko Euroopassa lukuun ottamatta aivan arktisimpia alueita. Lisäksi sitä kasvaa Pohjois-Afrikassa Marokosta Tunisiaan, Turkissa sekä monin paikoin muualla Keski- ja Pohjois-Amerikkaa. Suomessa puna-apila on hyvin yleinen Keski-Lappia myöten. Pohjois-Lapissa laji harvinaistuu ja puuttuu arktisimmalla alueilta kokonaan.
Kuva on otettu Naistenlahdessa
perjantai 2. syyskuuta 2016
torstai 1. syyskuuta 2016
Pihlaja
Pihlajan tieteellinen nimi on sorbus aucuparia.
Pihlaja on puu joka kasvaa 5-10 metriä korkeaksi. Pihlaja on levinnyt koko Suomeen paitsi käsivarren alueelle. Kukinto on valkoinen ja mariat ovat punaisa. Se kasvaa parhitein lehdoissa ja tuoreissa metsissä. (Lähde: Laine, Suomen Luonto-opas)
Kuva on otettu Juhannuskylässä 1. syyskuuta 2016.
Pihlaja on puu joka kasvaa 5-10 metriä korkeaksi. Pihlaja on levinnyt koko Suomeen paitsi käsivarren alueelle. Kukinto on valkoinen ja mariat ovat punaisa. Se kasvaa parhitein lehdoissa ja tuoreissa metsissä. (Lähde: Laine, Suomen Luonto-opas)
Kuva on otettu Juhannuskylässä 1. syyskuuta 2016.
Nokkonen
Nokkonen
Tieteellinen nimi: Urtica dioica.
Heimo: nokkoskasvit.
Käyttö: Siitä voi tehdä keittoa ja lettuja.Sitä syödään myös kuivattuna.
Tuntomerkit: sillä on terävät lehdet ja jos kosket siihen se polttaa ikävästi.
Muut tiedot: jos nokkosen keittää tai kuivaa polttavuus häviää.
Kuva otettu: 1.9.2016 Pyynikillä.
Pihlaja
tieteellinen nimi on: Sorbus aucuparia
kunta kasvit ja platae
ulkonäkö: Kukinto on 8-10 cm leveä kertotasohuiskilo. Se koostuu on pienistä,
valkoisista, tuoksuvista kukkasista. Syksyn aikaan pihlajan lehdet muuttuvat
ruskaväreisiksi säästä riippumatta keltapunaisiksi, kirkkaan punaiseksi,
tumman punaisiksi ja melkein mustaksi. Aurinkoisilla paikoilla lehdet
muuttuva ihanan punaisiksi. Lehdyköitä on 13-17 tai 11-15 lajikkeesta
riippuen.
 |
| Kuva on otettu Petsamossa ja tehnyt Nessa |
Valkoapila
Valkoapila (Trifolium repens) on apilakasvi jolla on valkoinen kukka. Se on matala kasvi. Sen lehdet ovat pisaran tai sydämen muotoisia.
Valkoapila kasvaa ruohoalueilla, pihoissa ja puistoissa. Se lisää maan typpipitoisuutta. Apilaa kasvaa Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa.
Nelilehtisen apilan uskotaan tuovan onnea.
tiistai 30. elokuuta 2016
Syysleimu
Syysleimu
Syysleimu on pohjoisamerikkalainen sinilatvakasvi, joka tunnetaan koristekasvina. Suomessa se on yleinen viljeltynä, mutta harvinainen viljelykarkulaisena.
Tieteellinen nimi: Phlox paniculata
Kunta: Kasvit, Plantae
Ulkonäkö ja koko: Syysleimy on monivuotinen, osin ruoho, osin puuvartainen kasvi, joka kasvaa 0,5- 1,5 metriä korkeaksi. Syysleimun lehdet ovat soikeat ja ruodilliset. Kukat ovat 2-3 cm leveät ja väriltään valkoiset, punaiset tai violetit lajikkeesta riippuen. Kukan teriön torvi on melko pitkä ja karvainen.
Kuva on otettu Kissanmaalta
Syysleimu on pohjoisamerikkalainen sinilatvakasvi, joka tunnetaan koristekasvina. Suomessa se on yleinen viljeltynä, mutta harvinainen viljelykarkulaisena.
Tieteellinen nimi: Phlox paniculata
Kunta: Kasvit, Plantae
Ulkonäkö ja koko: Syysleimy on monivuotinen, osin ruoho, osin puuvartainen kasvi, joka kasvaa 0,5- 1,5 metriä korkeaksi. Syysleimun lehdet ovat soikeat ja ruodilliset. Kukat ovat 2-3 cm leveät ja väriltään valkoiset, punaiset tai violetit lajikkeesta riippuen. Kukan teriön torvi on melko pitkä ja karvainen.
Kuva on otettu Kissanmaalta
tiistai 16. elokuuta 2016
piharatamo
Piharatamo plantako major
Piharatamo on nurmikoilla ja pientareilla elävä rikkaruohokasvi, jonka siemenet leviävät pääasiassa eläinten ja ihmisten jalkojen mukana
Piharatamoa käytetään tai käytettiin esim. haavojenhoidossa sekä puremakohtien kivunlievityksessä.
Lisää tietoa löydät https://fi.wikipedia.org/wiki/Piharatamo
maanantai 15. elokuuta 2016
Voikukka
Voikukka
Voikukan tieteellinen nimi on Taraxacum officinale.
Tuntomerkit:
Voikukan lehdet kasvavat noin 5-20cm pitkiksi. Niiden keskeltä nousee 4-30cm korkea varsi, joka sisältää maitomaista nestettä. Varren päässä komeilee 2-5cm halkaisijaltaan oleva keltainen kukinto.
Esiintyminen:
Voikukkaa ja sen alalajeja voi tavata ympäri Suomea. Se kasvaa lähes missä vain: jouto- ja viljelysmailla, pihoilla, niityillä ja rehevissä metsissä.
Lisääntyminen:
Voikukka lisääntyy ilman pölytystä. Kun sen kukinto kuivuu, siitä muodostuu valkoisia hapsuja, jotka irtoavat varresta. jokaisessa "hapsussa" on siemen, joka kukasta irrotessaan leijailee tuulen mukana kuin laskuvarjo ja laskeutuu uuteen paikkaan.
Mielenkiintoista tietoa:
Voikukka sisältää paljon vitamiineja ja sitä voi laittaa vaikka salaatteihin. Sota-aikana voikukkaa käytettiin kahvinkorvikkeena!
Voikukan tieteellinen nimi on Taraxacum officinale.
Tuntomerkit:
Voikukan lehdet kasvavat noin 5-20cm pitkiksi. Niiden keskeltä nousee 4-30cm korkea varsi, joka sisältää maitomaista nestettä. Varren päässä komeilee 2-5cm halkaisijaltaan oleva keltainen kukinto.
Esiintyminen:
Voikukkaa ja sen alalajeja voi tavata ympäri Suomea. Se kasvaa lähes missä vain: jouto- ja viljelysmailla, pihoilla, niityillä ja rehevissä metsissä.
Lisääntyminen:
Voikukka lisääntyy ilman pölytystä. Kun sen kukinto kuivuu, siitä muodostuu valkoisia hapsuja, jotka irtoavat varresta. jokaisessa "hapsussa" on siemen, joka kukasta irrotessaan leijailee tuulen mukana kuin laskuvarjo ja laskeutuu uuteen paikkaan.
Mielenkiintoista tietoa:
Voikukka sisältää paljon vitamiineja ja sitä voi laittaa vaikka salaatteihin. Sota-aikana voikukkaa käytettiin kahvinkorvikkeena!
Voikukan kukinto
Voikukan lehti
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)